Pohjois-Karjala ja Kainuu

Vuosi sitten kesälomalla matka suuntautui Sveitsiin. Tällä kertaa kotimaahan reittinä JKL – Kuopio – Juankoski – Kaavi – Polvijärvi – Outokumpu – Joensuu – Lieksa – Koli -  Nurmes – Sotkamo – Kajaani – Viitasaari – JKL. Mukana oli kevytkalusto 5D + 24-105 ja muutama akku.

Matkaan lähdettiin puoliltapäivin perjantaina 17. heinäkuuta. Ensimmäisenä päivänä ajoimme Lieksaan asti. Lauantaiaamuna auto Pielisen yli seilaavaan autolauttaan ja kohti Kolin kansallispuistoa. Autolautasta löytyi sisältä taulu, joka palasti lautan olleen aluperin norjalainen yhteysalus. Kolilla olisi suorastaan epäisänmaallista vierailla kameran kanssa ja olla kuvaamatta Ukko-Kolita aukeavaa näkymää Pieliselle.  En toki halunnut olla näin törkeä, vaikka tämä maisema onkin kuvattu muiden toimesta tuhansia ellei miljoonia kertoja.

Ukko-Koli koillisen suuntaan. 24mm, f8, ISO100

Ukko-Koli idän suuntaan. 24mm, f8, ISO100

Ukko-Kolin länsipuoli taas on jäänyt valokuvissa ja maalauksissa länsipuolen varjoon. Kuitenkin myös toisella puolella huippua avautuu toinen näyttävä maisema.

Ukko-Koli lännen suuntaan. 105mm, f8, ISO100

Parkkipaikalle palatessa oli jokin houkutellut valtavan parven kärpäsiä auton katolle. Mikä lie oli kärpästen motiivi, mutta niiden on oltava oikeassa jo lukumääränsäkin takia.

Kärpäset

Toisen yön yövyimme Vuokatissa. Sunnuntai oli paluupäivä ja kävimme nopeasti Kajaanissa sekä Oulujärven halusimme myös nähdä. Oulujärvi on yksi harvoista, ellei ainoa järvistämme, joissa on mahdollista nähdä selänne ilman vastarantaa.

Vastarannaton Oulujärvi Vuolijoelta nähtynä. 105mm, f8, 1/500sek, ISO100.

Suurin osa iltapäivästä kuluikin sitten kotimatkaan. Kotimatkalla oli paljon kesälomamatkalaisia ja mukaan sattui tilanne, jossa eräs kanssa-autoilija oli tehdä itsemurhan kahdesti. Tämä autoilija ohitti meidät ja edessä kulkeneet autot välittämättä vastaantulevista. Vastaantuleva autoilija oli hereillä ja joutui väistämään pientareelle samoin kuin ohitettava, joka myös ohjasi oikealle, kun autoja oli kolme vierekkäin. Tilannetta vaikeutti vielä sekin, että ohituspaikan kohdalla oli kaiteet, jolloin väistäjien liikkumavara oli rajattu. Tuon tilanteen jälkeen alkoi vastaantuleville ohituskaista ja sanoin, että en ole ikinä nähnyt kenenkään ohittavan vastaantulevien ohituskaistalla – olettaen, että tämäkään kuljettaja ei sitä tekisi. Tuo kuski kuitenkin teki juuri sen. Vastaantulevia ohittajia ei onneksi ollut. Tuon jälkeen auto katosi horisonttiin emmekä ainakaan nähneet onnettomuuspaikkoja.